Lapsena kouluviikko tuntui aina pitkältä. Kesälomat olivat ala-asteikäisenä ikuisuuden mittaisia. Vuosi tuntui eteen- ja taaksepäin katsottuna mahdottoman pitkältä ajalta. Vaan eipä enää nykyään. Huomasin, että edellisestä artikkelin kirjoittamisesta on vierähtänyt jo yli kaksi vuotta. Ehkä on hyvä rauhoittua, istua alas ja koota ajatuksia, sekä kirjoittaa joitain rivejä ylös.
Jämsä on ollut kotipaikkani jo lapsesta lähtien. Väliin kuuluu toki jokaiselle tuttu hyppäys muualle, kun pitää lähteä opiskemaan, ja minulla tuo ajoittui vuosiin 1996-2005. Tuolloin elämä kuljetti Kouvolan kautta Jyväskylään. Lasten kasvaessa kohti esikouluikää, pohdimme, minne haluamme pysyvämmin juurtua ja vuoden 2005 syksyllä muutimme perheen kanssa Jyväskylästä Jämsään.
Emme muuttaneet työn perässä, vaan asuinympäristön perässä. Uskoimme jo silloin ja uskomme edelleen, että Jämsä on mukavan kokoinen paikka asua, kasvaa ja kasvattaa. Muistan edelleen kuinka muuton jälkeen ensimmäisiä kertoja kaupassa asioidessani aivan tuntemattoman henkilön kanssa syntyi keskustelua kaupan hedelmäosaston luona. Jyväskylässä ei tuollaiseen ollut tottunut, mutta se tuntui hyvältä, lämminhenkiseltä.
Kuten todettua, emme muuttaneet työnperässä Jämsään. Edes nuoruuden kesätyöni eivät olleet Jämsässä vaan ympäri Suomea tori- ja markkinakaupan parissa. Jämsässä asuessani olen pendelöinyt vuosia Tampereen suuntaan, jolloin juna ja vakikasvot Jämsän ja Tampereen välillä tulivat tutuiksi. Olen tehnyt muutamia vuosia puhdasta etätyötä kodin yhteyteen rakennetusta työhuoneesta käsin. Omaa esimiestä tapasin noiden vuosien aikana vain muutamia kertoja livenä.
Aidosti ensimmäinen työpaikkani Jämsässä näki päivänvalon vasta elokuussa 2019. Tuolloin aloitin Jämsekissä projektikoordinaattorina. Siitä oikeastaan alkoi ammatillinen juurtuminen Jämsään. Aloin tutustumaan uusiin ihmisiin työ-nimisessä viitekehyksessä. Tuntui hienolta lähteä työpaikalle, josta löytyi työyhteisö ja yhteisön yhteiset rutiinit kahvi- ja ruokataukoineen. Tuosta alkoi ammatillinen juurtumiseni Jämsään.
Uutta toimeliaisuutta ja yhteisöä luomassa
Viime vuoden (2020) elokuussa UPM ilmoitti Kaipolan Tehtaan sulkemisesta. Jo ennen tuota ilmoitusta oli Jämsän kaupungilla ollut keskustelua etätyötilan perustamisesta Jämsään. Asialle oli luonnollista kysyntää ja tilojakin oli jo kartoitettu. Kaipolan Tehtaan alasajo vauhditti suunnitelmia. Tietotyöläisyyteen pohjautuvan ammatillisen yhteisön luominen ja etätyötilan perustaminen Jämsään sai rahoituksen. Syntyi Jämsä Tehdas -etätyötila.
Jämsä Tehdas avattiin käyttäjille aprillipäivänä 1.4.2021. Tehdas on yhteisöllinen työtila Jämsän keskustassa ja se tarjoaa ympäristön työn ja opiskelujen suorittamiseen. Fyysisen tilan lisäksi se tarjoaa sekä ammatillisen yhteisön että kahvi- ja ruokapöytäseuraa rytmittämään työntekemisen arkea.
Omaan rooliini on kokonaisvaltaisesti kuulunut Tehtaan käynnistämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Haluan, että Tehdas pystyy fyysisillä puitteilla tarjoamaan käyttäjälleen hyvän työpäiväkokemuksen. Tilan on tarjottava ympäristöjä niin yksilöiden välisiin kohtaamisiin kuin mahdollisuuksia keskittyä oman työn tekemiseen keskittyneesti.
Hyvä työpäiväkokemus on merkittävä syy saada yksilöt ensimmäisiä kertoja tulemaan ja käyttämään Tehtaan palveluja. Onnistumisen kannalta merkityksellisempää on kuitenkin pystyä kehittämään yhteisöä eteenpäin, jotta kokonaisuus kantaa ja aidosti luo alueelle lisää elinvoimaa. Haluamme nostaa jämsäläisiä tarinoita työntekemisestä ja osaamisesta esille.
Jämsä Tehtaan vakikasvo, yrittäjänä toimiva Kristiina Lähde, on muuttanut Jämsään miehensä perässä neljä vuotta sitten. Kristiina totesi vähän aikaa sitten, että Jämsä Tehtaan myötä hän on alkanut kokea myös ammatillista sidettä ja vahvempaa juurtumista Jämsään. Näin tuntuu myös itselläni. Tuntuu, että olen tekemässä jotain merkityksellistä.
Petteri
PS. Jämsä Tehtaan toimintaan ja tehdaslaisten esittelyihin pääset tutustumaan osoitteessa jamsatehdas.fi sekä fyysisesti osoitteessa Koskentie 6, Jämsä. Tervetuloa Tehtaalle!