Miksi parhaat ideat syntyvät kahvikoneen vieressä?
Työelämässä puhutaan paljon tiloista, teknologioista ja prosesseista. Rakennetaan coworking-tiloja, hankitaan uusia järjestelmiä ja kehitetään palveluita. Silti yksi asia jää helposti varjoon.
Ihmiset.
Viime vuosien aikana olen saanut seurata läheltä, mitä tapahtuu, kun saman katon alle tuodaan yrittäjiä, etätyöntekijöitä, opiskelijoita, asiantuntijoita ja kehittäjiä. Samalla olen päätynyt ajatukseen, joka on muuttanut omaa ajatteluani:
Tila ei ole varsinainen tuote. Tila on väline saada ihmiset mukaan.
Työpiste ei ole syy jäädä
Ihminen voi tulla paikalle hyvän työpisteen vuoksi.
Hän arvostaa nopeaa verkkoyhteyttä, ergonomista työpistettä, neuvottelutiloja ja mahdollisuutta tehdä keskittynyttä työtä. Ne ovat tärkeitä asioita.
Mutta harva palaa paikalle vuodesta toiseen pelkän työpöydän vuoksi.
Ihmiset jäävät paikkoihin, joissa he kokevat kuuluvansa johonkin.
Paikkoihin, joissa heidät huomataan.
Paikkoihin, joissa syntyy keskusteluja, yhteyksiä ja uusia mahdollisuuksia.
Heikoissa siteissä on voimaa
Yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyy niin sanottuihin heikkoihin siteisiin.
Läheiset kollegat ja ystävät ovat tärkeitä. Heiltä saamme tukea ja turvaa. Uudet ideat tulevat kuitenkin usein ihmisiltä, joita emme vielä tunne kovin hyvin.
Yksi keskustelu kahvikupin äärellä.
Yksi uusi tuttavuus tapahtumassa.
Yksi yhteinen kiinnostuksen kohde.
Niistä voi syntyä uusi asiakas, yhteistyökumppani, projekti tai näkökulma, jota emme olisi löytäneet yksin.
Siksi parhaat yhteisöt eivät rakenna pelkästään palveluita.
Ne rakentavat kohtaamisia.
Yhteisömanagerin tärkein tehtävä
Moni ajattelee, että yhteisömanagerin työ on tapahtumien järjestämistä, viestintää tai käytännön asioiden hoitamista.
Niitäkin se on.
Mutta yhä enemmän ajattelen, että yhteisömanagerin tärkein tehtävä on rakentaa siltoja ihmisten välille.
Kysyä:
”Oletteko muuten jo tavanneet toisianne?”
”Teillä voisi olla yhteisiä kiinnostuksen kohteita.”
”Kannattaisi ehkä vaihtaa muutama ajatus.”
Pienet kytkennät synnyttävät joskus yllättävän suuria vaikutuksia.
Tunnelma ei synny vahingossa
Hyvä tunnelma ei ole sattumaa.
Se rakentuu ympäristöstä, toimintatavoista ja ihmisistä.
Siitä, että uusi tulija kokee olevansa tervetullut.
Siitä, että ihmiset tervehtivät toisiaan.
Siitä, että erilaisille persoonille löytyy oma tapa olla mukana.
Siitä, että joku välittää.
Siksi olen alkanut käyttää yhteisömanageroinnista määritelmää:
Yhteisömanagerointi on tunnelman johtamista.
Lopulta kyse on ihmisistä
Vuosien aikana olen oppinut, että merkityksellisimmät tulokset eivät yleensä synny rakennuksista, järjestelmistä tai tapahtumista.
Ne syntyvät ihmisistä.
Kun oikeat ihmiset, oikea osaaminen ja oikeat mahdollisuudet kohtaavat oikeaan aikaan, tapahtuu usein jotain odottamatonta.
Ja ehkä juuri sitä varten yhteisöjä, verkostoja ja kohtaamispaikkoja kannattaa rakentaa.
Rakennusten vuoksi niitä ei tehdä.
Ihmisten vuoksi tehdään.
